Brandin ansiosta<3

Brandi, pieni yhdeksänkuinen perunmummolan koira. Ensin pelkäsin koiraa, yhtä paljon kuin se minua ja muita lapsia, mutta puolentoistakuukauden aikana siitä tuli tärkeä rakas unohtumaton. Pieni ajatus haavekoira, ja minä 5-vee. Se nukkui kainalossani ja oli paras ystäväni puolitoista kuukautta. Palattiin kotiin Suomeen ja Brandi karkasi heti sen jälkeen, enkä sen jälkeen enää koskaan ole kuullut tai nähnyt siitä mitään. Tuo pieni tiibetinspanieli/tiibetinspanielimix näytti minulle ensimmäisenä mitä tarkoittaa koiran kanssa onnistuminen. Mä itkin, itkin, itkin, kun se piti jättää Peruun ja vielä paljon paljon enemmän kun kuulin sen kadonneen.
Tuo suuripieni koira jätti minulle elämäni tärkeimmän asian - rakkauden koiriin. Ja kolme vuotta myöhemmin meille tuli Tessu - luonteeltaan kopio Brändistä. Niiden käyttäytymisessä ja olemuksessa on jotain niin samaa. Se ymmärryksen ja rakkauden määrä ja ennen kaikkea se ´brandiystessuus´, jota en ole millään muulla koiralla tavannut. Ne ovat kaksi eri koiraa, jotka ovat niin lähellä toisiaan kuin joku voi olla.

Pieni punainen ystävä, minulla on ikävä sinua</3 Kiitos siitä, että minulla on nyt elmisen arvoinen elämä. Kiitos kun minulla on Tessu ja Tao - maailman parhaat koirat sinun lisäksesi.