<3

Tao tokoili aamulla pyöräilyn yhteydessä ja iltapäivällä vapaaharkassa atd:n hallilla.
Tehtiin seuraamista, kaukojen istu-seiso-istu vaihtoja, namikupille lähettäminen, paikalla istuminen ja makaaminen.
Kaukot ihan jees sekä hallissa, että ulkona, tosin matkaa ei ollut nimeksikään. Namikupille lähetin vain kerran ja ainoastaan hallissa. Jes häiriöstä huolimatta Tao ei edes vilkaissut muhun, vaan meni vaan. Jesjes! Paikalla makuu ja istuminen tehtiin hallissa ryhmässä. Istumisessa, mä sotkin jättö sanat ja Tao jäi kyyröttämään. Korjasin ja jäin aika lähelle. Muutamaa vilkaisua lukuunottamatta ihan hyvä. Paikalla makuu (n. 2min?) olin piilossa/näkösällä, eli en tiedä näkikö Tao mut vai ei. Makasi joka tapuksessa tarkkana, mutta rauhallisena.

Ja sitten seuraamisesta. Jos mä olen kerran päättänyt haluta siitä kivan, niin jotain on kai tehtävä asian eteen. Mä olen miettinyt kolmea eri vaihtoaehtoa:
1) Paljon treeniä imuttaen. Ihan seuraamiskaavioita, käännöksiä, tempon vaihteluita... Lisäksi sivulletuloja erisuunnista, joista vain niistä täydellisist palkka. Mutta auttaisko tää oikeesti. Ja tulisiko tästä iloinen koevarma seuraaminen?
2) Merkkaisin naksuttimella oikeaa kohtaa, eri osat yksikerrallaa (ensin paikka, sitten katkeamaton kontakti, lähdöt, käännökset vaiheittain). Eli seuraittaisin vaan ja siitä nappaisin hyvät hetket, sillä kyllä niitäkin löytyy. Mutta osaanko mä olla tässä kyllin johdonmukainen ja kärsivällinen? Toisaalta näin mä uskoisin, että tästä tulisi seuraaminen, jossa Tao oikeasti tietää tarkalleen mitä tehdä, jos onnistuisi.
3) Jatketaan niinkuin ennenkin, mutta palkka lentää taakse tai annan namin, mun pohkeen takaa. Mutta laskeeko motivaatio ja oppiiko se tästä kuitenkaan mitään. Alkaako jätättämään tai kontakti katoaa? Entäs ne käännökset. Helpoin(?), mutta epävarmin ja epäselkein.
Joka tapauksessa tänään toimittiin kohtien 1 ja 3 mukaan ja toimi ihan kivasti. Mä en vaan jotenkin usko, että tää voisi saada seuraamisesta oikeasti sellaista mihin mä haluisin pyrkiä. Mä kuitenkin uskon, että Tao pystyisi oppimaan sen "mun ihanneseuraamisen", koska se on säpäkkä, motivoitunut ja hallitsee kroppaansa kohtuullisesti. Eriasia tulenko mä koskaan osaamaan opettaa sitä. Tällä hetkellä kallistuisin siis ehkä, kohtaan kolme. Silloin en vain saisi sortua tekemään mitään muuta.

Eilen Taon kanssa jatkettiin parin keskeneräisen tempun kanssa, muttei oikeastaan muuta.

Taavin tänäiän tokot jaottui kolmeen pieneen osaan.
Aamulla pellon vieressä, ilman muuta häiriötä kuin Tao odottamassa vuoroa, tehtiin sivulletuloja ja seuraamisen askeleita. Oikeastaan tosi onnistunut treeni. Sivulletuloissa palkkasin ensin kaikki, mutta sitten alkoi tuntumaan, ettei ne kaikki ehkä ihan priimoja olleet vaikka kohtuullisia kuitenkin. Vaihdoin niin, että "ihan hyvät" palkkasin rauhallisella kehulla, "tosi hyvät" namilla ja "erinomaiset" lelulla. Huonoja ei ollutkaan. :) Taapi ylitti itsensä! Ei puhettakaan turhautuneesta haukusta tai motivaation katoamisesta. Suurin ilonaihe oli varmaan, että Taavi nosti virettä mitä pitempään lelun tulo kesti ja teki vielä intensiivisemmin, kun lelu ei tullutkaan heti jokaisesta, niinkuin yleensä, vaan siitä  "ekstrahyvästä". Miksi mulla ei voinut olla justiinsa nyt videota. Se tuntu niin makeelta! Oikeaan sivuaskeleissa, oli sillä rajalla nojaako mun jalkaan vain ei, mutta kontakti vire oli erinomaista. Eteenpäin sama. Taakse en ottanut, kun tuntui siinä vaiheessa liian täydelliseltä, että olisin uskaltanut jatkaa.
Iltapäivällä sisällä naksutin loput aamuruuat sivulletuloista ja sivullaolosta pitäen kontaktia. Ei valittamista. Taavi on pätevä ja söötti.<3 :)
Illalla liikkeestä maahanmenoja. Ensin pelkkiä maahanmenoja ja sitten ihan lenkinyhteydessä hihnassakävelin hitaasti ja pyysin Taavia maahan. Nyt mun ei enää täydy pysähtyä ollenkaan vaan voin hissukseen liikkua eteenpäin. Nopea se ei ole, mutta idea on selkeästi naksahtanut. =)

Perjantaina tultiin hirveellä kiireellä ja häsläyksellä Taavin agitreeneihin. Taavi ei keskittynyt kovin hyvin, mutta johtui varmaan siitä, että olin itsekkin vielä ihan kiiresinnetännefiiliksellä. Ohjausjuttuna tvisti (kirjotetaan miten?). Teoriassa hahmotin, käytännössä en. Täytyy harjoitella vielä aika paljon ilman koiraa tota. Mä olen huono kasaamaan itselleni koostetta agilitytreeneistä, kun termit on ihan hukassa. Keinu edistyy kivasti, mutta muihin kontakteihin mä tuskastun. En siksi, että Taavi tekis jotain, vaan siksi etten mä pääse treenaamaan niitä tarpeeksi usein häiriöttömästi. Saatiin pari ihan nättiä aata, kun nami odotti alhaalla, mutta oikeastaan mä en usko, että Taavi ihan kauheasti oppii juoksemalla yli ja pysähtymällä namille (eikun kontaktille..). Yritin naksuttaa alastulolle hakeutmista, mutta Taavin keskittyminen ei vielä mitenkään riitä vaan tossa häiriössä siihen. Se vain sinkoili hihnassa joka suuntaan. Mutta kouluttajalta kysymällä, tuli taas vähän pohdittavaa ja ideoita. Oli kivat treenit. :)
Kotona naksutin Taaville loput namit takajalkojen nostoa kahden eri korkuisen ja levyisen kirjan päälle. Aamulla jalkojen välistä pujottelua.