Ei sisällä puolitastakaan järkevää ajatusta. :)
Jaa-a ylihuomenna - tai siis huomenna tai no miten sen nyt ottaa, kello on 00:44 perjantai. Joten huomenna Tao menee vähän katselemaan miltä voi luokka näyttää. Mä en ihan tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa meidän liikkeille ja niiden osaamiselle/osaamattomuudelle. Alkuviikon ajatukset olivat, että "voi olla ettei me osata mitään". Nyt näyttää positiivisemmalta ja ajatukset ovat peräti, että "me saatetaan osata jotain". Kyllä mä tiedän, että kokeeseen mennessä pitäisi osata liikkeet kunnolla. Nyt niin ei ole, mutta kyllä meillä on tavoitteena siitä huolimatta mennä koepaikalle ja mielellään myös kehään, jos ohjaajalla ei iske paniikki. Kaikki liikkeet saattavat teoriassa onnistua, mutta ihan hyvin myös joka ikinen liike voi jäädä nollaksi.
Mä en tajua miksi mä teen tästä näin ison ongelman. Hei haloo, se on VAAN koe. Alkuviikosta oli kotona ihan totaali lamaannus. Makasin sisällä enkä tehnyt yhtikäs mitään. Tai joo tuskailin koetta. Jos ei olisi ollut aina pakollista tekemistä en olisi liikkunut mihinkään. Koirat ei edes valittanut, vaikka lenkille lähtö venyi. Mä en oikeesti tajua, saan itteni viikko ennen koetta niin pahasti jännittämään ettei tee mieli tehdä mitään. Siis ihan totta maailma on täynnä ongelmia pahoja ja kurjia asioita ja mä jumitan jotain iloista VAPAAEHTOISTA koetta.
Viikonlopun treenailut oli mennyt niin huonosti. Luoksetulon stopista istumaan (häh?), kaukoissa osa vaihdoista täysin hukassa, yleisilme kauhee. Niin ja tunnarikin meni alkuun nosteluksi (johan tästä oli päästy eroon) ja jossainvaiheessa ei oma löytynyt enää ollenkaan. Maanantaina osallistuttiin toko ryhmätreeneihin ihan ekstemporee, kun oltiin sopivasti paikalla. Ruutua ei löytynnyt sitäkään vähää kuin yleensä. Siihen saatiin tosin ihan hyvät neuvot. Tunnarissa yhden oman etsimistä pari toistoa hyvin. Sitten Taolla oli pissahätä ja se kävi tekemässä hätänsä ja tuli sitten jatkamaan. En sanonut mitään taisin jotain naurahtaa, mutta Tao meni niin paineeseen ettei tehnyt enää oikein mitään. Joo no ei sitten löytynyt enää tunnarikapulakaan. Joo no ei ihme, että koira reagoi mun yleismielentilaan.
Tiistaina ruutua maanantaina saaduilla neuvoilla naksutellen. Alkoi toimia paremmin kuin koskaan! Tao hakeutui ruudun keskiosaan ja sillä oli idea hakeutua sinne eri suunnista. Kotona otin tunnarin, vaikka ois kiinnostanut yhtä paljon, kuin punkkien irti nyppiminen. Ensin kuusi kapulaa: Tao haukkasi väärää ja toi oman. Palkkasin ja oli oikeasti iloinen, koska edistystä pariin edeltäviin totaali epäonnistumiseen oli paljon. Lisäsin vääriä kapuloita kahdeksan lisää. Osuin vahingossa yhteen, mutta annoin olla, kun en enää ollut varma mihin olin osunut. Lähetin Taon etsimään ja se toi vähän haparoiden väärän. Palkkasin sen pienellä namilla, koska mulla oli sellanen fiilis, että se saattoi olla se johon olin osunut. Lähetin uudestaan ja nyt etsi varmasti ja toi iloisen ja varman oloisesti oikean. Ekstra palkka ja lopetettiin siihen. Sain ehkä maailman parhaan neuvon kaverilta koepanikointiin: "muista millane taotin on" Niin mun pitäis. En mä tossakaan muistanut, mutta noin sen pitäis mennä Mun pitäisi tehdä sen kanssa vain sellasia treenejä, jossa voin oikeasti ajatella että se on 100% oikeassa, silloin kun tehdään jotain sille hankalaa. Mä en tiedä palkkasinko mä väärän tuomisesta, mutta kun mä uskoin, että se oli oikea Tao etsi seuraavan kapulan itsevarmasti, jolloin se myös toi varmasti oman. Hankalinta on ettei esittäminen riitä vaan mun pitää oikeasti olla tyytyväinen.
Keskiviikkona oli superonnistunut treeni porukassa nurmikentällä. Muutenkin olen yrittänyt treenata nyt nurmella. Mulla oli molemmat koirat mukana. Taon kanssa jatkettiin ruudun kanssa ja nyt se ei vaatinut kuin muttaman hassun toiston ja se alkoi hakeutua oikeaan paikkaan. Kun lähetin kauempaa, se jäi pyörimään repun luokse. Kutsuin luokse. Seuraavalla lähetyksellä sama, mutta mua neuvottiin sanomaan uudestaan ruutu käsky. Ja se meni sinne!!! Vau! Tää ei välttämättä kerkeä tähän kokeeseen, mutta musta tuntuu, että mulla on nyt kaikki ainekset, millä Tao oppii ruudun ylipäätään! Vanhat ja uudet neuvot yhdessä. :) Taavikin teki erinomaisesti omat juttunsa ja niin illalla oli taas ihan eri fiilis. Saattaa olla että kokeeseen meneminen voi olla ihan kivaa.
Torstaina otin liikkeestä istumisen, seuraamisen sivuaskeleet molempiin suuntiin ja kaukojen kaikki vaihdot. Kaikki kaukopalkalla, kaukoista vapautin aina yhden vaihdon jälkeen. Tao teki kaiken ihan erinomasesti. Olisin halunnut ottaa vielä vähän ruutua ja tunnarikapulan palautuksen, mutta päivä loppui kesken. Nojaa ehkä ihan hyvä, koska nyt Tao teki ihan erinomaisesti ja täydellisellä vireellä. :)
Liikkeet on jaettu kolmeen kehään, mikä sopii meille paremmin kuin hyvin. Paikallaolon jälkeen tauko ja sit kaukot samassa kehässä, sitten hyppynouto, seuraaminen, luoksetulo samassa kehässä ja viimeisessä kehässä ruutu, liikkeestä istu, metsku, tunnari. Järjestyksessä mulla ei ole mitään valittamista. Numerolla ollaan ihan lopussa ja päivästä luvataan helteistä, mutta sille ei nyt mahda mitään. Koepaikalla en aio ottaa enää mitään muutakuin ehkä pari perusasentoa. Aikaisemmissa kokeissa olen aina ottanut enemmän tai vähemmän treenailua ennen omaa vuoroa, mutta nyt mä luulen, että ihan varsinaisen suorituksen liikkeissä on enemmän kuin tarpeeksi.
Tänään oli tarkoitus etten tee enää mitään, mutta tunnarikapulan palautuksia voisi ottaa yhden tai kahden. Ainoa vaan, että niiden olisi pakko onnistua, sillä nyt ei missään nimessä saa jäädä hinkkaamaan mitään. Muutenkin Tao saa pitää tylsyyspäivän ja huomenaamulla suuntana Klaukkala.
Tulostavoitteita ei todellakaan ole. Kuten sanottu, jopa se nolla pistettä on ihan mahdollinen. Tavoitteena olisi pitää oma paketti kasassa. Seuraamisessa antaa koiralle mahdollisuus tehdä oikein, olemalla itse kiirehtimättä turhia. Noudoissa heittää kapula hyvin. Kaikissa liikkeissä antaa selkeät käskyt. Hymyillä läpi kokeen, oikeasti vaikka sitten irvistää, jos muu ei onnistu. Taon varmuuteen auttaisi, että mä olisin varma mitä me ollaan tekemässä. Nyt tämän päivän ja huomisen aikana miettiä päässä ihannesuorituksia ja millaisesta toiminnasta ne koostuu. Koe aamuna lenkittää koirat vapaasti, ehkä treenata vähän Taavin kanssa, koska kahdeksankymmentä prosenttia treeneistä Taavin kanssa päätyy kentän laidalla nauramiseen. :)
Oikeastaan ihan tosi kivaa mennä kokeeseen. Paljon tuttuja ja paljon tokoa. Mä en ole ikinä ollut sm tokoissa, joten oikeestaan aika hauskaa mennä nyt osallistumaan joukkueessa. Sitäpaitsi Tao on ihana.<3 :)
Lisäsin toukokuun kuulumiset nyt, kun teksti on ollut kirjoitettuna, mutta kuvia en kerennyt lisätä joten vähän venyi sen lisääminen blogiin.
Kommentit